Kipsien käsittelyt sisä- ja ulkotiloihin

	Kipsin kemialliset pohjakäsittelyvaiheet alkavat, kun osat on leikattu mittoihin huolellisen leikkaussuunnitelman kuvioiden jatkumoiden mukaan. Kipsin pintakäsittelyvaiheet alkavat, kun - huolellinen asennustyö on tehty - jatkoskohdat ja ruuvinreiät on kitattu umpeen ja hiottu - seinien ja kattojen liitossaumat on tiivistetty yhtenäisen vaikutelman aikaansaamiseksi esim. akrylaattimassalla Kun valmiit kipsiosat maalataan, kittaus voidaan tehdä tavallisella hienotasoitteella samaan tapaan, kuin rakennuskipsilevyjen käsittelyt. Tasoitetta, spakkelia sekä akrylaattimassaa saa tasalaatuisena, valmiina massana rautakaupoista. Jos kipsit vahataan, kittaukset on tehtävä hienolla, puhtaanvalkoisella "hammaslääkärin" kipsijauhe/ vesiseoksella. Kipsijauhe ripotellaan pieneen määrään vettä kerrallaan, sillä kipsi jähmettyy nopeasti. Seosta ei vatkata lainkaan.

1 Pohjustuskäsittelyt	Pohjustuskäsittely sisätiloihin tehdään joko yhden tai useamman kerran, mutta kuitenkin siten, että seuraavalle käsittelykerralle jää vielä riittävästi imukykyä. Usean kerran pohjakäsittely tehdään "märkää märälle" -menetelmällä. Kolme vaihtoehtoista tapaa pohjakäsittelylle ovat: 1. Shellakkaus.
	2. Pohjamaalaus. Öljypitoinen pohjamaali, esim. Jehu
	3. Oksalakka. Sively ohuena kerroksena, jotta pintaan jää vielä mahdollista patinaa varten imukykyä

2. Pintakäsittelyt sisätiloihin	Pintakäsittely tehdään kuivan pohjustuksen päälle sopivalla menetelmällä ja tuotteella.

Käsittelyohjeet: Tikkurila, 2004	1. Shellauksen ja oksalakkauksen pintakäsittelynä käytetään mm. kultapronssausta, kultausta, hopeointia ja mukailutöitä.

Käsittelyohjeet: Tikkurila, 2004	2. Öljypitoisen pohjamaalauksen päälle soveltuvat tavanomaiset pintakäsittelyt, kuten akryylivärit, lateksit, öljyvärit, temperamaalit, jne.

	Öljypitoisen pohjamaalin päälle sopii vesiohenteinen tuote yhtä hyvin, kuin öljy/ alkydipohjainen. Esimerkkejä: Helmi kalustemaali, seinälateksit halutusta kiillosta riippuen, sekä alkydimaalit Empire (kulutusta kestävämpi pinta), Maalarin Valkolakka, Lin sisämaali .

Käsittelyohjeet: Tikkurila, 2004	3. Vaha on tarkoitettu kiillottamiseen ja sisätiloihin, kun kipsi halutaan pitää maalaamattomana. Vahoiksi soveltuvat mehiläisvaha sekä mehiläis- ja karnaubavahan- seos (1/5- ½ karnaubavahaa). Mehiläisvahalla saadaan korkea kiilto, modernimmat vahat saattavat jättää muovimaisen pinnan. Vahaus tehdään vain yhteen kertaan, koska pinnasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman ohut ja kuultava ja useampi käsittelykerta saattaa pilata pinnan. Mikäli vaha on kiinteässä muodossa, kannattaa sitä pehmentää lisäämällä sekaan ranskalaista tärpättiä vesihauteessa.(tavallinen tärpätti jättää nuhruisen jäljen) Ennen vahausta kipsistä hiotaan mahdolliset naarmut huolellisesti, sillä vaha tuo pinnan epätasaisuudet selkeästi näkyviin. **Huomioitavaa/ vahaustapa: Kipsiosat on tiivistettävä ja kitattava ja hiottava puhtaanvalkoisella, hienojakoisella "hammaslääkärinkipsillä" kuviointien toistot ja jatkuminen huomioiden. Vahauskäsittelyyn asennuksineen on varattava käytännössä huomattavasti enemmän aikaa näyttävän lopputuloksen saamiseksi. Vahauskäsittelyyn suositellaan aina ammattitaitoista asentajaa.

3. Kosteat tilat Käsittelyohjeet: Tikkurila, 2004	Kosteisiin tiloihin suositellaan kipsiin ns. "Luja-menetelmää". Kipsi suositellaan asennettavaksi ylös, kattoon. Kipsilistat käsitellään kyllästämällä kipsituotteet Jehu-öljypohjamaalilla tiiviisti kahteen kertaan kokonaan ympäri ennen paikoilleen asennusta. Kun listat on kiinnitetty alustaan, esim kaakeliseinään akrylaattimassapalko + kattopaneloinnin koolaukseen ruuvit noin 40 cm välein, jatkoskohdat ja ruuvin kantakohdat kitataan umpeen, ja hiotaan. Kitatut kohdat käsitellään jälleen huolellisesti Jehu -öljypohjamaalilla. Pintamaalaus tehdään roiskeveden (pesun) kestävällä esim. Luja, tai Pesto -pintamaalilla kahteen kertaan siten, että ensimmäinen kerta maalataan hieman liuotinohennetta käyttäen.

4. Ulkotilat Käsittelyohjeet: Tikkurila, 2004	Ulkona ja kosteissa tiloissa pohja- ja pintakäsittelyllä on suurempi merkitys, kuin sisätiloissa. Kosteus, ilmansaasteet ja suolat hajottavat suojaamatonta kipsiä nopeasti. Oikein käsiteltynä ja hoidettuna kipsikoriste kestää satoja vuosia. Pohjakäsittelyllä pyritään imeyttämään mahdollisimman paljon öljykyllästettä kipsiin. Seoksen tulee olla mahdollisimman ohutta vernissan 60 %, tärpätin 20 % ja öljymaalin 20 % seosta. Pohjakäsittely tehdään "märkää märälle" -menetelmällä noin 10 kerroksen verran eli käsittelyä jatketaan niin kauan, kuin pinta imee. Pinta jätetään kuitenkin mataksi, jotta välimaali imeytyisi. (Imeytymisen voi testata sumuttamalla pintaan vettä, huonosti imevät kohdat imaisevat veden heti) Käsittelyiden välillä maaliseos ei saa kuivua, muuten pintaan muodostuu heikkoja kalvoja. Vernissan annetaan kuivua pari viikkoa, mikäli käytetään kuivikkeita (max 4 %), vähempi aika riittää. Välimaali sävytetään lopullisen värin suuntaiseksi ja ohennetaan 15 % tärpätillä. Lopullinen maalaus tehdään ohentamattomalla öljymaalilla. (Alkydimaalista tulee liian kova kalvo pintaan) Tikkurilalta löytyy ulkopuolen kohteisiin Teho Öljymaali ja Lin pellavaöljymaali.

5. Kultaus		Pronssipohjustus Punainen, synteettishartsipitoinen. Sinetöi pohjankerroksen ja antaa kultaukselle hyvän kiinnityksen.
		Kultapronssi nestemäinen Suuriin yhtenäisiin pintoihin kuten kehykset, hahmot ja huonekalut. Voidaan käyttää myös ulkona, puuhun, kiveen, metalliin, nahkaan, tekstiileihin ja kipsiin. 1. compiégne, 2. chantilly, 3. trianon, 4. versailles, 5. rambouillet, 6. st. germain, 7. sceaux, 8. fontainebleau
Kultausohjeet:		Kultapronssivoide Antiikkikäsittelyyn, kehysten, huonekalujen, peilien ja hahmojen restaurointiin. Voidaan käyttää pohjustuksen jälkeen puuhun, metalliin, kiveen ja kipsiin. Kuivuu välittömästi eikä tummu. 1. compiégne, 2. chantilly, 3. trianon, 4. versailles, 5. rambouillet, 6. st. germain, 7. sceaux, 8. fontainebleau
		Uutuus, ilmestymispäivä 9.11.2004 KIPSI. VEISTOSTEN JA RAKENNUSKORISTEIDEN VALMISTUS, KÄSITTELY JA HOITO Toim. Ritva Kava - Pirjo Vakkala Lue lisää..

	Ulkokäsittelyyn ja erikoiskohteisiin suositellaan aina ammattitaitoista asentajaa.